–Jo koulutuksessa meille sanottiin, että jos vartija joutuu käyttämään voimaa, hän on epäonnistunut työssään.
Sippolan mukaan sen lisäksi hyvä vartija tarvitsee sosiaalisia taitoja, asiakaspalveluhenkisyyttä ja ongelmanratkaisukykyä. Kaiken päälle on oltava rohkeutta mennä erilaisiin tilanteisiin. Sippola kertoi, ettei kovin pahoja paikkoja ole kohdalle osunut. Joitakin henkilöitä hän on joutunut taluttamaan ulos vartioimistaan liiketiloista ja pari kertaa pitelemään rauhatonta asiakasta.
Hyvä fyysinen kunto kuluu myös vartijan hyviin puoliin, koska työssä joutuu liikkumaan runsaasti niin ulkona kuin sisällä. Jenna Sippolalla on taustaa itsepuolustuslajeista ja hän harrastaa liikuntaa säännöllisesti, vaikka työpäivän aikana kertyisi kävelyä kilometritolkulla.
Erityisesti työn fyysisyys sai Jenna Sippolan kiinnostumaan turvallisuusalasta. Hän suoritti Vaasan ammattiopistossa kolme vuotta kestävän turvallisuusalan perustutkinnon ja luki kaksoistutkintona samaan aikaan ylioppilaaksi Nurmon lukiossa. Ylioppilaslakin ja ammattitodistuksen hän sai vuosi sitten keväällä.
–Ylioppilaaksi lukeminen ei ensin tuntunut omalta, koska kirjat eivät ole oikein pysyneet käsissä. Nyt se lakki tuli kuitenkin hankittua,
Turvallisuusalan tutkinnon hyvänä puolena Sippola pitää sitä, että se antaa mahdollisuudet jatkaa opintoja moneenkin tehtävään. Ovet ovat auki poliisikouluun, pelastusopistoon ja vaikka oikeustieteelliseen.
Alalle pyrkiviltä vaaditaan erityisesti nuhteetonta taustaa, merkinnät poliisi rekistereissä eivät ole eduksi. Terävä päättelykyky ja koko sekä fyysinen kunto ovat eduksi.
Alalla on hyvin töitä varsinkin Etelä-Suomessa, osittain sen vuoksi, että vaihtuvuus on varsin suurta. Yksi alan hankalista puolista ovat epäsäännölliset työajat.
Suomen suurimpaan kotimaiseen vartiointiliikkeeseen, Turvatiimille Sippola päätyi töihin työharjoittelun kautta.
–Työ on ollut sitä mitä siltä odotinkin.
Seuraava tavoite Jenna Sippolalla on armeija, hän aikoo pukea ylleen sotaväen vihreät joko tänä kesänä tai ensi vuonna. Sen jälkeen suunnitelmat ovat avoinna, turvallisuusala on kuitenkin se, jolla hän haluaa toimia jatkossakin.
–Se on varmaa, että kokkia ei minusta tule.
Yksityinenturva-ala työllistää yhteensä noin 12 500-13 000 työntekijää henkilöiden ja omaisuuden vartioinnissa sekä turvallisuusjärjestelmien ja erikoispalveluiden tuotannossa. Vartiointi- ja turvallisuuspalveluissa työskentelee noin 7 200 henkeä, esimerkiksi vartijoina ja järjestyksenvalvojina.
Turva-ala on kasvanut nopeasti viime vuosina ja työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Kehitykseen ovat vaikuttaneet turvallisuustietoisuuden lisääntyminen sekä yritysten ja julkisyhteisöjen turvallisuustoimintojen ulkoistaminen.
Yksityisen turva-alan ja sen osana vartiointialan työllisyystilanne on yleisesti ottaen hyvä. Alan yritysten kasvua on jopa rajoittanut pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Työvoiman vaihtuvuus on melko suurta, koska alalla toimii paljon nuoria aikuisia esimerkiksi muiden alojen opintojen ohessa.
Turva-alan palveluiden kysyntä on lyhyellä aikavälillä pääosin suhdanteista riippumatonta. Laskusuhdanteen aikana yritysten on helpompi saada työvoimaa.
