Miehisiä suojeluskuntia täydensi ensin Lotta Svärd -järjestö. 1930-luvulla maanpuolustuspariskunta suureni perheeksi, jossa olivat mukana pikkulotat ja sotilaspojat.
-Järjestöperheajatus toteutui käytännössä varsin hyvin monissa suvuissa ja perheissä, kiteyttää jurvalaissyntyinen tutkija Seija-Leena Nevala-Nurmi, jonka Perhe maanpuolustajana -niminen väitöskirja tarkastetaan 10.3. Tampereen yliopistossa.
Yhtenä tutkimuksensa uutuutena Nevala-Nurmi pitää sitä, että ensimmäisiä kertoja vapaaehtoisen maanpuolustustyön koko kehityskaarta on akateemisessa historiantutkimuksessa seurattu alusta loppuun.
-Aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty järjestöjen joko sotia edeltävään aikaan tai niiden sodanaikaiseen toimintaan.
Nevala-Nurmi on tutkaillut suojeluskuntalaista perhepiiriä sekä valtakunnallisena järjestörakennelmana että mikrohistoriallisena paikallisilmiönä Jurvassa.
-Jurvan avulla pyrin tekemään ymmärrettäväksi isänmaallisten aatteiden konkretisoitumista suomalaisen maaseutuyhteisön arjessa.
Nevala-Nurmen mukaan Lotta Svärd -järjestön johtaja Fanni Luukkonen peräänkuulutti "täydellistä sk-perhepiiriä", jotta vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan olisi saatu mukaan mahdollisimman suuri osa kansasta.
-Maanpuolustusliikkeen johdon mielestä kansakunta tuli kasvattaa oikeanlaiseen aatteellisuuteen ja isänmaallisuuteen. "Perhe" oli oiva väline tähän tarkoitukseen.
Väitöskirjassaan Nevala-Nurmi käyttää esimerkkeinä useita jurvalaisia perheitä.
Nevala-Nurmitarkastelee järjestöjä myös sukupuolinäkökulmasta: millaista miehisyyttä ja naiseutta järjestöjohto edellytti jäseniltään.
Etenkin alkuvuosien Lotta Svärdin ja suojeluskuntien perherakennelma oli Nevala-Nurmen mukaan vahvasti sukupuolittunut kansallismielinen hanke tai "ainakin pyrkimys sellaiseen".
-Sodan aikana suojeluskuntaisät katosivat rintamalle ja vastuu kotirintamasta jäi naisten, nuorten ja lasten varaan.
Tuolloin keveni myös sisällissodan jälkeinen poliittinen taakka.
-Katsantokannat lievenivät puolin ja toisin. Järjestöihin, etenkin niiden nuoriso-osastoihin alkoi liittyä työväenluokankin väkeä.
Nevala-Nurmen mukaan toinen maailmansota muunsi suojeluskuntaperheen maanpuolustusperheeksi, joka edusti lähes koko kansaa, ei vain sen porvarillisesti ajattelevaa osaa.
Muiden lähteiden lisäksi Nevala-Nurmi haastatteli väitöskirjaansa varten itse 24 entistä jurvalaista lottaa tai pikkulottaa sekä kahta entistä sotilaspoikaa.
Jurvassa syntynyt Nevala-Nurmi on naimisissa ja perheessä on kolme lasta. Ylioppilastutkinnon hän suoritti Jurvan lukiossa.
Nevala-Nurmi suoritti filosofian kandidaatin ja filosofian lisensiaatin tutkinnot Tampereen yliopistossa, jonka historian laitoksella hän on työskennellyt tutkijana ja tuntiopettajana vuodesta 1998.
Nevala-Nurmi on julkaissut useita väitöskirja-aiheeseen liittyviä artikkeleita ja teoksia.
