Lisäksi UPM on käynnistänyt UPM Yhteismetsien toiminnan Itä-Suomessa, Keski-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla. Neuvotteluja uusien metsätilojen liittämiseksi yhteismetsiin käydään parhaillaan. Yhteismetsien metsätalouden toiminta alkaa ja ensimmäiset puun myynnit ovat jo valmisteilla.
Kauhajoen yhteismetsän perustamissopimus solmittiin joulukuussa. Osakkaita uudessa yhteismetsässä on yhteensä 41, joista osa on perikuntia ja yhtymiä. Yksi osakkaista on Kauhajoen kaupunki, joka sijoitti yhteismetsään 500 hehtaaria omaa metsäänsä.
Loput noin tuhat hehtaaria muodostuu yksityisten metsänomistajien sijoituksista.
Suurin osaKauhajoen yhteismetsän perustajaosakkaista asuu muualla kuin Kauhajoella. Näille muualla, useimmin pääkaupunkiseudulla asuville metsänomistajille yhteismetsä on helppo ja vaivaton tapa omistaa metsää ja saada säännöllisiä metsätuloja.
Toinen iso osakasryhmä ovat perikunnat ja yhtymät. Niille an yhteismetsäosuudet tarjoavat ratkaisun hoitaa perinnönjako tai yhtymän purku tasapuolisesti.
Kolmas merkittävä osakasryhmä Kauhajoen uudessa yhteismetsässä on metsätilan sukupolvenvaihdosta suunnittelevat metsänomistajat.
Yhteismetsänperustaminen jatkuu alkuvuodesta käynnistyvillä maanmittaustoimituksilla, joissa hoidetaan yhteismetsän alueisiin ja osakastilojen muodostamiseen sekä yhteismetsäosuuksiin liittyvät kiinteistötoimitukset. Tavoitteena on, että kaikki toimitukset saataisiin myös maastotöiden osalta valmiiksi ensi kesän aikana.
Yhteismetsän muodostamistoimituksesta vastaa maanmittauslaitoksen valitsema toimitusinsinööri.
Uusia osakkaita ei pääse enää tässä vaiheessa mukaan hankkeeseen. Sen jälkeen kun yhteismetsän muodostamistoimitus on päättynyt, nykyinen osakaskunta päättää itsenäisesti mahdollisten uusien osakkaitten ottamisesta.
Etelä-Pohjanmaan suurin yhteismetsä on Ilvesjoen yhteismetsä, jonka ala on 2500 hehtaaria. Toiseksi suurin on Purmon yhteismetsä, 1750 hehtaaria.
